Unelmia ja putiikkihommia

Unelmia!

Yhden mun unelman toteutumisesta tulee tänään kuluneeksi kolme vuotta. Syyskuun toinen päivä 2017 avattiin Nooran putiikki. Uusi maali tuoksui ja pääsin sisustamaan huikean ihanaa Tallimestarin taloa. Mun oma puoti, mun valitsemia tuotteita ja yhteistyökuvioita!

Ensimmäiset kalusteet ja tuotteet putiikissa elokuun lopulla 2017

Alkuaikojen kuvia katsellessa muistuu mieleen valloittavat onnen tunteet, kun sai asetella uusia tuotteita esiin. Täydellisesti toisiinsa sopivat naulakot ja lipaston nupit, nojatuolin sävyihin mätsäävät tyynynpäälliset ja juuri oikealla sävyllä maalatut lipastot. Hurmaava William Morrisin Seaweed -tapetti, joka kehysti kaikkea peräkammarissa ja auringonvalo, joka siivilöityy vanhoista ikkunoista sisään.

Paljon on muuttunut ja putiikin valikoima runsastunut. Alun ilmavat tilat on historiaa, olen taitava täyttämään tyhjät nurkat, mutta asiakaspalautteesta olen ymmärtänyt ettei se ole huono asia. "Täällä on niin paljon katseltavaa" lienee hyvä asia, täytyy tulla toistekin. Hyvät jutut on ja pysyy, kuten vaikka yhteistyö Ekorun Lauran kanssa. Ja toivottavasti uudempi yhteistyö kuvittaja Annariikka Qvistin kanssa jatkuu myös pitkään! Mukavia ihmisiä ei ole ympärillä koskaan liikaa.

Verhoilutyöt on kulkeneet koko matkan putiikin rinnalla, tosin vähentyen koko ajan. Energia ja varsinkaan aika ei riitä kaikkeen. Paitsi silloin kun korona iskee ja puodin ovet sulkeutuu :) Oli mukava pitkästä aikaa vain keskittyä vanhaan tuttuun puuhaan; purkaa, leikata, ommella ja päällystää. 

Mieli halajaa haasteita ja niitä onnen tunteita. Haaveilen luomisesta, olisi ihana maalata mööpeleitä ja verhoilla tuoleja oman mielen mukaan. Ongelma vaan lienee siinä, että Putiikki alkaa olla jo niin täynnä kaikkea tuunattua. Joukkoon ei sovi enää yhtään pikkukaappia, kehystä tai kynttilänjalkaa. Mikä neuvoksi, kun ei laajentaakaan mahdu? Vai pitäsikö alkaa katsella haarakonttorin paikkaa, jossa mahtuisi järjestämään myös maalauskursseja? Hyvää mieltä, naurua, kivoja keskusteluita ja onnistumisen iloa onkin jo ikävä!

Näillä haavein eteenpän, katsotaan mitä putiikin seuraavat vuodet tuovat tullessaan! Ihanaa aurinkoista syksyä ❤

Viikon väri: Primer red

Annie Sloanin Chalk Paint™ uudesta värikartasta löytyy 42 värisävyä. Itse huomaan mieltyneeni tietynlaisiin sävyihin, lähinnä viileisiin punaisiin, sinisiin ja vihreisiin, jotka löytyvät kartan vasemmalta reunalta. Lämpimät keltaiset, oranssit ja murretut vihreät kartan oikealla laidalla eivät tule mieleeni lainkaan, kun aion maalata jotain. Siispä heitin haasteen itselleni kaikkien sävyjen kokeilusta ja päätin toteuttaa sen aakkosjärjestyksessä niin vaikeimmat valinnat eivät jää viimeisiksi.

Pitkästä aikaa sain aikaiseksi maalata sävyjä joita en vielä ollut maalannut. Lista ei ole enää pitkä, mutta parikin uutta väriä ilmestyi tänä syksynä, joten homma ei loppune koskaan 😂 Ostin torista koristeellisen avainkaapin ja maalasin sen Primer red -sävyllä. Sävy on rusehtavan punainen, yksistään jokseenkin mielenkiinnoton väri mielestäni. 

Saadakseni kaapista mielenkiintoisemman, töpsöttelin siihen vahaamisen jälkeen kultavahaa. Se ei paljon asiaan auttanut, koska kulta ja punainen on jotenkin niin nähty. Nappasin seuraavaksi hyllystä Skandinavian Pink -sävyn ja kuivaharjasin kaapin pintaa.

Kuivaharjaus tehdään niin, että pensselin kärkeen otetaan mahdollisimman vähän maalia ja kuivataan siitäkin vielä osa paperiin. Kuivalla sudilla harjataan pintaa ja väri jää ohuena utuna siihen. Kohollaan olevat kohdat ja reunat keräävät väriä eniten ja korostuvat.

 Kaapin sisällä on neljä pientä koukkua, joita en lähtenyt irrottamaan. Maalasin nekin ja vahasin koko hela hoidon. Kuivaharjausta en kuitenkaa sisälle tehnyt, joten sieltä parhaiten näkee millainen sävy Primer red on. Itseasiassa siitä saa sekoittamalla upeita vaaleanpunaisen sävyjä. Olen mm. sekoittanut sitä vaaleanpunaiseen Antoinetteen, jolloin sävystä tuli lämmin roosa. Valkoiseen sekoitettuna Primer redistä saa hurjasti erilaisia pinkin sävyjä, riippuen värien suhteesta. 

Kaapin vetimiksi vaihdoin metalliset meritähdet. Vanhat muoviset "kristallinupit" näyttivät pliisuilta ja muut putiikin nupit olivat liian isoja. Ihan hauskasti nuo meritähdet kaappiin sopivat, sipaisin niihinkin vähän kuivaharjauksella väriä.

Mukavaa sunnuntai-iltaa ja tsemppiä lokakuun viimeisiin päiviin!

Yhden Yrittäjän päivä 5.9.

Eilen vietettiin Yrittäjän päivää, joka näkyikin kiittettävästi eri medioissa. Eri alojen yrittäjät toivottelivat toisilleen hyvää päivää ja kertoivat omia tarinoitaan lyhyistä tai pitkistä taipaleista yrittäjyyden polulla. Onhan tämä aikamoinen ammatti.

Yksi instapostaus herätti ajattelemaan asioita syvemmin. Viime keväänä olin melko uupunut ja ajatus väsymisestä kummittelee takaraivossa edelleen. Mitä voisin tehdä sen eteen etten uupuisi? Mitä töitä voisin ulkoistaa? 

Aloitin eilisen Yrittäjän päivän aamuni avaamalla ensin silmät ja sitten facebookin. Vastasin pariin kysymykseen ja kommenttiin koskien myymiäni lyhtyjä. Aamukahvin tippuessa avasin koneen ja verkkopankin. Aamiaisen yhteydessä tulostelin verkkotiliotteet elokuulta ja muutaman laskun sähköpostista. Makselin laskuja ja setvin papereita tunnin verran, jonka jälkeen vastasin sähköposteihin. Kaksi verhoilutarjousta ja Hohde-joulukauppakyselyä myöhemmin kipaisin suihkuun. Suihkusta tullessani puhelin pärisi ja siellä eräs rouva kyseli sohvan verhoilusta.

Työmatkat bussilla kaupunkiin on siitä kivoja, että niiden aikana voi hoitaa asioita somessa tai vastailla sähköposteihin. Eilen matka oli kuitenkin työvapaa ja ajauduin Ruotsiin Camilla Läckbergin Kivenhakkaaja-dekkarin myötä. Äänikirjat on ihan mahtavia, helppo pääsy ihan toiseen mailmaan vaikka vain pieneksikin hetkeksi.

Edellispäivänä aloittamani nuppikuorman purku odotti putiikilla keskeneräisenä, mutta sitä ennen piti nappaista muutama kuva pihalla ja postata someen yrittäjänpäivän toivotukset. Putiikilla kävi eilispäivän aikana nelisenkymmentä asiakasta. Muutaman turistin ja pikaisia katselmuksia tekevien asiakkaiden lisäksi kävi pari tuttua kanta-asiakasta, joiden kanssa höpöttely on varsin mukavaa. Erään nuoren neidon valitessa reilusta nuppivalikoimasta lipastoonsa nuppeja, isänsä kanssa tuli puheeksi sohva, jonka olin heille verhoillut arviolta kymmenen vuotta sitten. Muistin sohvan hyvin, sillä se oli varsin erikoinen tapaus: Popeda-auton penkistä rakennettu!

Nuppikuorman ja asiakkaiden lomassa ehdin verstaan puolellakin hieman touhuta. Leikkasin neljän rahin päälliset, joista ehdin ommellakin yhden. Parissa rahissa oli niin piukalla ruuvit, että pitänee pyytää puolisoa apuun. Purkaminen jäi siis kesken.

Pitäähän toki yrittäjänkin kahvitella ja aina kivempaa, jos sen voi tehdä kivan kollegan seurassa. Outi, joka hoitelee parhaillaan Tallipihan instagramia, piipahti keksipaketin kanssa putiikilla. Kahvittelun (ja asiakakkaiden palvelun) ohessa juteltiin instamarkkinoinnista ja tulevan Hohde-joulukaupan somekamppiksesta. Tokihan me nauraa räkätettiin ihan muillekkin jutuille, eihän elämä pelkkää työtä voi olla.

Kuudelta saattelin viimeiset asiakkaat ovesta ulos. "Eihän täältä malttais lähteä, kun on niin paljon ihanaa katseltavaa". Sulosointuja korvilleni, mutta oli jo vähän kiire toisen yrittäjän hoteisiin. Hampaiden narskuttelu öisin taitaa olla todella monen vaiva nykyisin. Stressi ei varmasti vähennä ongelmaa ja itselläni tuntuu koko kroppa kärsivän asiasta. Onneksi tutustuin reilu vuosi sitten Pauliinaan, jonka luona käynnit on yhtä tuskaa, mutta olo sen jälkeen on mahtava. Pauliina hieroo selän, niskat, kaulan ja naaman sekä kaikista kivuliaimman osuuden: lihakset suun sisäpuolelta. Lämpimästi suosittelen kyynel silmäkulmasta vierähtäen!

Bussimatkalla kotiin kuuntelin taas dekkarikäänteitä ja rentouduin. Kotona olin kahdeksan jälkeen ja söin mitä jääkaapissa sattui olemaan. Harvemmin meillä jätetään päivällinen laittamatta, mutta eipä se mieskään kotona ollut, joten kevyemmällä iltapalalla mentiin. Vielä tsekkaus sähköpostiin ja sieltä muutaman kuvan välitys Joulukauppakumppani Jutalle. "Otetaanko nää mukaan Hohteen tuotevalikoimaan?" Ja kas whatupissa viesti, Outi oli ehtinyt jo suunnitella huomisen Tallipihan instapostauksen. Multa hyväksyntä: "Hyvä kuva ja tekstit!" Myös päivällä piipahtanut Popeda-sohvan omistaja kysäisi pientä korjausta, vastaus siihen.

Alkuperäinen ajatus hommien ulkoistamisesta toteutuu toisinaan. Välillä otan toisen yrittäjän jeesaamaan viikonlopuksi putiikille ja joulukaupan markkinointia ajattelin myös tänä vuonna ulkoistaa. Oma näkemys asioista on vahva, mutta joskus on vaan luotettava että muutkin osaa :) Hyvää jokaista päivää yrittäjäkollegoille ja -ystäville. Ja kaikille muillekkin tietty!

Makkariremppaa, mukana Audubon ja Aubusson

Makuuhuoneen remontti sai alkunsa ikkunan vaihdolla ja samalla päätettiin vähän maalata. Vanhat harmaat seinät oli ihan kivan väriset, mutta paikoitellen niin likaantuneet, että uusi maalikerros oli paikallaan. Koska en halunnut uudestaan maalata seiniä harmaaksi, aloin miettimään värivaihtoehtoja ja siinäpä mieleeni juolahti, että voisihan sitä vaikka vähän tapetoidakin. Jostain Instargamin kuvapaljoudesta eteeni pomppasi Emma Shipleys Audubon-tapetti, joka sykähdytti ja kelpasi miehellekkin.

Tapetin kaveriksi valittiin Annie Sloanin mattapintainen wall paint. Tummansininen Aubusson Blue maalattiin kahteen kertaan muille seinille ja tapettiseinällekkin raidat saumojen paikkeille. Näin siksi, ettei vanha vaalea harmaa pilkota. jos sauma jää jostain kohtaa rakoselleen.

Remontti aloitettiin sunnuntaina tyhjentämällä huone ja maalaamisella. Maananatai-iltana pääsinkin jo tapetoimaan! Emma Shipley on suunnitellut Clarke & Clarkelle Animalia-sarjan. josta löytyy useita tajuttoman ihania värikkäitä kuoseja. Tapetti oli helppo asentaa. Se oli jämäkkää ja hommaa helpotti myös seinän korkeus, joka on vain 160 cm.

Makkarin lattiaan laitettiin laminaatti, jonka sävy on valittu mätsäämään alakerran parketin sävyyn. Lattialistat otettiin sopimaan lattian sävyyn. Kattolistojen kanssa puoliso saikin näprätä hieman enemmän, koska huoneeseen on joskus muinoin rakenneltu erikoisia koteloita ja koloja. Olen haaveillut koko yläkerran avaamista, mutta homma on niin suuri että se saa vieläkin odottaa hamaan tulevaisuuteen,

Meiltä löytyy entuudestaan kalusteita ja tekstiilejä jotka mätsää uuteen värimaailmaan oikein mukavasti. Kalusteiden paikat on vielä vähän hakusessa, mutta eiköhän ne paikkansa hiljallee löydä. Verhoja vielä tuumin, tavallaan nuo vanhat passaa, mutta kuitenkin vähän kaipaisin uusia. Ja kunnollinen sängyn rungon peittävä helmalakana on to do-listalla kärkipäässä!

 Makkarin remonttiin ei vierähtänyt kuin muutama päivä. Yllättävän nopea homma ja lopputulos oikein hyvä. Makoisia unia on nukuttu ja huoneesta saa mukavan pimeän, kun pinnat on niin tummia. Hyvää yötä!

Tuunaustiistai

Toukokuussa tiistaisin klo 16.30-19.30 Tallipihan vanhassa tallissa tuunataan tavaroita ja kokeillaan erilaisia tekniikoita Annie Sloanin tuotteilla. Chalk Paint on helppo ja nopea sisustusmaali, jolla työskentely on hauskaa. Värisävyt on pehmeät ja maalipinta on samettisen kalkkimainen. Ekologinen maali on täysin hengittävä ja se vanhenee kauniisti. Tule mukaan -> Chalk Paint tuunaustiistai

Tule mukaan vaikkapa muutaman ruukun, tarjottimen tai naulakon kanssa. Osallistua voit myös useampaan tiistaihin, jolloin ehdit maalata myös isompia huonekaluja. 

Kursseilla käydään läpi eri tekniikoita ja kokeillaan erilaisia tuotteita. Hinta; 45€ / 1 krt, 80€ / 2 krt, 105€ / 3 krt ja 120€ / 4 krt
Hintaan sisältyy kursseilla kokeiluun käytettävä materiaali ja pieni maalipurkki kotiin viemisiksi.
Ilmoittautumiset etukäteen: nooran@nooran.info

Viikon väri: Old White

Annie Sloanin Chalk Paint™ värikartasta löytyy 39 eri värisävyä. Kuvan värikartasta puuttuu vaaleanvihreä LemLem, sekä vuoden 2019 alkupuolella ilmestyneet Chicago grey ja Svenska Blue. Itse huomaan mieltyneeni tietynlaisiin sävyihin, lähinnä viileisiin punaisiin, sinisiin ja vihreisiin, jotka löytyvät kartan vasemmalta reunalta. Lämpimät keltaiset, oranssit ja murretut vihreät kartan oikealla laidalla eivät tule mieleeni lainkaan, kun aion maalata jotain. Siispä heitin haasteen itselleni kaikkien sävyjen kokeilusta ja päätin toteuttaa sen aakkosjärjestyksessä niin vaikeimmat valinnat eivät jää viimeisiksi.

Asiakkaani toi maalattavaksi vanhan kukkajalan ja väritoiveena oli valkoinen. Annie Sloanin Old White taitaa olla myydyin väri, mutta itseäni se ei puhuttele lainkaan. Valkoiseksi maalattuja mööpeleitä on nähty jo vuosikymmeniä, joten omaa mielikuvitustani se ei kutkuttele lainkaan. En halua valkoista moittia, on silläkin paikkansa, kuten esimerkiksi nyt tässä kauniissa vanhassa kukkapylväässä.

Maalasin entuudestaankin vaalean pylvään pariin otteeseen hieman ohennetulla Chalk Paintillä. Pieniä välejä ja pyöreitä pinnoja sai sutia kieli keskellä suuta, mutta maali tasoittuu aika mukavasti. Hioin pahimmat valumat vielä ennen toisen kerroksen maalaamista.

Chalk Paintin taika lienee juuri tuossa samettisessa, mattaisessa pinnassa. Se on todella kaunis ja nimenomaan valkoisessa värissä tulee hienosti esille. Suojasin pinnan Annie Sloanin kirkkaalla vahalla maalikerrosten jälkeen.

Pylvään valmistumispäivä oli ankean harmaa ja sateinen, mutta Putiikin kuistilla oli vähän luonnonvaloa valokuvaamista varten. Ja hienostihan tuo valkoinen hohtaa harmaata taustaa vasten.

Aurinkoisen lämmintä huhtikuun viimeistä viikkoa kaikille!