Värikäs loma

Loma, ihmisen parasta aikaa 💖 Alunperin ei ollut tarkoitus kirjoittaa reissusta, mutta jokin tässä kotiinpaluussa on saanut mielen askartelemaan lomassa. Olen kiinnittänyt huomiota erityisen paljon negatiivisuuteen ja välillä oikein ärsyttää jatkuva märinä. Olin ehkä juuri ne lumisimmat viikot poissa, joten en ehtinyt kyllästyä jatkuvaan lumisateesen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Asiakkaat, naapurit, ystävät ja tuttavat valittaa milloin hankalasta hangesta tai liiasta liukkaudesta. Vesisade on ikävää ja kaisse takatalvikin sieltä vielä tulee. 

Palaan siis hetkeksi tammikuisen Kuuban tunnelmiin. Sinne värikkäiden talojen ja ameriikanrautojen ihmeelliseen maisemaan.

Havannassa värikkäitä siirtomaatyylisiä taloja oli jokapuolella. Osaa niistä on kunnostettu, mutta suurin osa on kuitenkin enemmän tai vähemmän rapistuneita. Värienergiaa kaduilla saa imeä itseensä, mutta toisaalla näky vetää surulliseksi. Menneen loistokkuuden voi vain kuvitella.

Havannassa on vilinää, musiikki soi joka kippolassa ja paikalliset jonottaa kauppaan. Hop on hop off-bussin kyydissä kierretyt nähtävyydet  ja oppaista luetut historiapätkät auttaa hahmottamaan kaupunkia. Ihmetyksen aiheita on paljon, kommunistinen maailma vaatii totuttautumista suomalaiselle, jolle kaikki maailman tavara on käden ulottuvilla.

Hyvien oppaiden ansiosta löydettiin monta hyvää ruokapaikkaa. Ne olivat pieniä paikallisia yksityisyrittäjien pyörittämiä, sillä valtion ravintoloiden eväs ei ollut hääviä. Juotiin myös hyvin monta mahtavaa rommidrinksua. Hemingwayn suosikki Frappe on oikein maukas ja mojito maistuu aina. Cubanitaa en voi suositella 😂

 Eräänä päivänä myös ajelimme paikallisen taksikuskin kanssa pitkin Havannaa. Piipahdimme metsassä ja ajoimme bulevardia, jonka varrella kaikki hienot lähetystöt ovat. Myös pieni mosaiikkitaiteen kyllästämä alue ja Cabanan linnoitus tuli nähtyä. Oikein hyvä reissu paikkoihin joihin itsekseen ei olisi osannut mennä.

Etukäteen varattu retki kohdistui Vinalesin laaksoon, jossa vierailimme tupakkaviljelmällä. Tutustuimme sikarien saloihin, maistelimme kahvia, rommia ja hunajaa. Täältä myös sai ostettua hieman tuliaisia mukaan. Valtio vie siis tuotosta 90 %, mutta viljelijät saavat oman 10 % käyttää itse ja myydä eteenpäin. 

Yhden illan ohjelmana meillä oli Tropicana show. Tätä laulun, tanssin ja akrobatian värikästä ilotulitusta on esitetty jo vuodesta 1839. Mitä ihmeellisempiä asuja ja varsinkin suuria päähineitä oli ilo katsella. Laulajat oli taitavia ja tanssijat toinen toistaan upeampia. Ja huh niitä akrobaattityyppejä!

Havannan värikylläisen viikon jäljeen siirryimme turkoosien aaltojen ääreen Varaderoon. Pelkkää makuuta koko viikko, joten ei siitä sen enempää 😊

Huomaan, että loman ja levon myötä on helpompi säilyttää positiivinen asenne. Ei ota tuo lumisade kupoliin, joka näyttää parhaillaan kiihtyvän tuolla ulkona. Kyllä se kevät sieltä tulee 💚

Ihanaa viikon loppupuolta kaikille, toivottavasti saatte vähän värienergiaa näistä kuvista!
Kaikki kuvat eivät ole omiani, joten kiitos matkakumppaneille niistä!

Kevään 2019 sisustustuulia

Perinteinen alkuvuoden messureissu tehtiin Vahdin talon Tarjan ja Marin kanssa Frankfurtiin jo neljännen kerran. Ambiente 2019 oli levittäytynyt 9 messuhalliin, joista suurimmassa osassa oli useampi kerros. En tiedä kuinka monta päivää kaikkien hallien kiertämiseen olisi kulunut, mutta jo kahdessa päivässä tuli riittävä annos kauneutta, ideoita ja askelia.

Uutena värinä tänä vuonna näkyi oranssia, terrakottaa ja korallia. Samettisia tekstiilejä, art deco tyylistä ylellistä sisustusta tai vaikka boheemimpaa ilmettä eteläameriikan tyyliin. Lämpimämpien punasävyjen lisäksi vaaleanpunainen ja lilat sävyt näkyivät myös sisustuksissa yhdistettynä lämpimiin metalisävyihin.

Metalleista kultaa ja messingin sävyjä näkyi kaikkialla. Valaisimet, kukkaruukut, kevyet hyllyköt ja koriste-esineet on nyt metallisia. Tekstiilien printit hohtavat kultaisina ja prameat kehykset kehystävät peilejä. Metallia kehiin siis, jos tahdot olla sisustuksen aallon harjalla!

Upeiden ylellisten osastojen rinnalla näkyi myös värikkäitä hauskoja sisustuksia sekä runsaita ja yltäkylläisiä somistuksia. Vihersisustusta ei sovi myöskään unohtaa, sillä peikonlehtiä ja muita näyttäviä viherkasveja oli joka paikassa. Ja mitä enemmän sitä parempi!

Löytyipä joukosta muutamia vaaleitakin osastoja. Boho-tyylisen sisustuksen ei aina tarvitse olla värikylläistä vaan magrameet erilaisissa muodoissaan, heinät ja erilaiset korit sopivat vaaleaankin ympäristöön mukavasti.

Upeita valaisimia oli kaikkialla! Metallia pääasiassa, mutta myös puuta ja rottinkia, lasia unohtamatta! Erilaiset eläinhahmot on myös in. Apinat, puput, seeprat ja leijonat seikkailivat milloin missäkin yhteydessä. Suuret taulut olivat eksoottisia tai pelkistetyn mustavalkoisia, näyttäviä ja pysäyttäviä, todellisia katseenvangitsijoita.

Kuvia olisi vielä puhelimen uumenissa vaikka kuinka. Ehkä kaivelen niitä kevään korvilla uudelleen mielen virkistykseksi ja inspiraation lähteiksi esiin.

Ihanaa viikkoa!

Kuulumisia

Vuosi 2018 on takana. Kiireisin aika Tallipihalla on tältä erää ohi ja siitä selvittiin hengissä. Ajatukset vilistää jo tulevassa, mutta pitää sitä mennyttäkin vähän muistella. Ensimmäinen kokonainen vuosi Nooran Putiikkia ja Hohde-joulukauppa jo kolmatta kertaa. Mitä fiiliksiä, mitä tekisin toisin ja mitä hyvää?

Joulu lienee Tallipihalla se suurin koitinkivi (ainakin mulle!). Joka vuosi tuhannet ihmiset hakevat joulufiilistä ihanasta miljööstä, söpöistä puodeista ja kahvilasta sekä kiireettömästä tunnelmasta. Meille Tallipihalaisille joulu alkaa jo kesällä, jolloin valmistetaan täyttä häkää tuotteita tai etsitään ja tilataan myytäviä tavaroita. Syksymmällä viritellään valoja ja marraskuulla kannetaan kuuset ja köynnökset pihalle. Puodeisa aherretaan joulua esille, jotta asiakkaat saiaivat mahdollisimman ihanan kokemuksen käydessään alueella.

Hohde-joulukauppa on mun lempilapsi. Rakastan sen rakentamista ja tuoteasetelmien tekoa. Paljon ennen sitä, on kuitenkin tehtävä runsaasti työtä. On haettava osallistujaehdokkaista sopivat tuotteet ja myyjät, tuotekokonaisuudet, tilattava tarrat, pussit, kassit, sovitettava kassajärjestelmät, kirjoitettava sopimukset, haettava paketit, mietittävä kalusteet jne.jne. Itse rakentaminen on fyysistä hommaa, kiipeilyä, kantamista, ruuvaamista ja asettelua. Onneksi siinä apuna on alusta lähtien ollut Jutta (Sisustuspalvelu Pienet Ihmeet). 

Olen erityisen kiitollinen siitä, että tiemme sattumalta Jutan kanssa kohtasi muutama vuosi sitten. Meillä on hyvin samanlainen näkemys ja ideointitapa joulukaupan suhteen. Olemme luonteiltamme melko erilaiset, mutta tässä kombossa se tuntuu toimivan. Taidan olla stressissä itse perkele ja käyttäydyn rumasti, mutta Jutta-ihanainen on ymmärtänyt ettei se ole henkilökohtaista. Antaa mun pärrätä ja huomauttaa jälkikäteen, että pitäiskö sitä stressiä koittaa jollain helpottaa ettei mun läheisten tarvis kärsiä kiukuttelustani. Pitäis todellakin! Ja näin sitä kehitystä tapahtuu, tiedän mitä asioita muuttaa jotta homma helpottuisi.

Oliko Hohde kaiken sen vaivan ja stressin väärti? Olihan se. Se ottaa, mutta myös antaakin. Osaisinko olla ilman sitä haastetta, jonka Hohteen luominen asettaa? Voisihan se vaikeaa olla. Nooran putiikki on ihana, mutta sen rajallisissa neliöissä ei ole mahdollista toteuttaa kaikkia ideoita ja visioita mitä joulu päässäni herättää. 

Mutta siirrytääs sinne putiikkiin nyt. Siellähän kuitenkin se homma pyörii ympäri vuoden. Mitä ajatuksia, haaveita tulevasta keväästä ja kesästä siinää aatoksissa. 

Verhoilun asiakastöiden vähentymistä uumoilin jo alun alkaenkin ja niinhän siinä on käynyt. Ja ihan hyvä niin. Aloin keväällä maalata Annie Sloanin värejä aakkosjärjetyksessä ja homma jatkuu edelleen. Sen myötä olen päässyt käyttämään luovuutta enemmän kuin aikoihin. Maalaaminen on rentouttavaa ja siihen voi vielä monasti liittää verhoiluakin erilaisten tuoliprojektien myötä. Tätä toivoisin lisää tulevalta vuodelta!

Oman luomistyön lisäksi toivoisin löytäväni lisää uusia tuotteita putiikille. Jotain erilaista ja spesiaalia mikä tekee Nooran putiikista erityisen. Haaveilen, että voisin tarjota asiakkaille visuaalisen elämyksen ja hyvän mielen tuotteiden lisäksi myös enemmän omaa osaamistani. Mitä se sitten olisi, jää nähtäväksi. Ehkä enemmän workshoppeja, missä ihmiset itse pääsisivät myös tekemään käsillään? Vinkkivideoita sosiaaliseen mediaan? Vai mitä?

Tässä kohtaa lienee tarpeellista kiittää tärkeitä ihmisiä. Ekorun Laura tekee yksinäisestä putiikin pitämisestä vähemmän yksinäistä ja tarjoaa loistavan kumppanuuden lisäksi ystävyyttä, kiitos!
Tallipihan työyhteisö hyvin erilaisine ihmisineen on hyvä paikka yrittää. Kiitos kaikille teille ja erityisesti Ottiilian Johannalle, josta olen löytänyt pöljäilykaverin ja mustan huumorin ymmärtäjän rinnalleni.
Ja suurin kiitos perheelle sekä ystäville. Teille jotka jaksatte kuunnella kun kiukuttaa, ymmärtää kun ahdistaa, nauraa kun naurattaa ja olla vaan silloin kun sitä tarvitaan.

Mainiota vuotta 2019 kaikille!

Viikon väri: old Ochre

Annie Sloanin Chalk Paint™ värikartasta löytyy 37 eri värisävyä. Itse huomaan mieltyneeni tietynlaisiin sävyihin, lähinnä viileisiin punaisiin, sinisiin ja vihreisiin, jotka löytyvät kartan vasemmalta reunalta. Lämpimät keltaiset, oranssit ja murretut vihreät kartan oikealla laidalla eivät tule mieleeni lainkaan, kun aion maalata jotain. Siispä heitin haasteen itselleni kaikkien sävyjen kokeilusta ja päätin toteuttaa sen aakkosjärjestyksessä niin vaikeimmat valinnat eivät jää viimeisiksi.

Pitkä aika on hujahtanut edellisestä Chalk Paint™-projektista, mutta joulukiireistä huolimatta olen ehtinyt yhden jakkaran kunnostaa. Maalausvuorossa oli Old Ochre, joka ei alkuun herättänyt mitään ideoita päässäni. Pengoin kangaslaatikoita ja käteen osui Jakobsdalin kangas, jota olin pätkän kollegaltani joskus ostanut. Siitä se ajatus sitten lähti.

Maalasin rungon pariin otteeseen old Ochrella ja pohdin millä siihen saisi vähän eloa. Vahattuani pinnan ensin Annie Sloanin Clear Waxilla, keksin yhdistää vaaleaan pintaan kultaa. Bright gold gilding wax levittyi toisen vahan pintaan helposti vaahtomuovin palasella. Hienoinen silaus kultaa tuo sopivasti patinaa kulmiin ja reunoihin.

Verhoilin tuolin ihanan hehkuvalla Jakobsdalin kukkasametilla. Lopulta monien vertailujen jälkeen valitsin tumman lilan nauhan reunustamaan istuimen reunaa.

Kaunis yksilöhän siitä kuoriutui, vaikka alkuun tuskailinkin mielestäni mitäänsanomattoman sävyn kanssa. Seuraavaksi vuorossa on Old Violet, jonka olen maalannut aiemminkin. Taidampa siis esitellä teille myymäläkalusteena olevan lipastoni, kunhan saan siitä kunnolliset kuvat otettua.

Ihanaa Joulua kaikille! Rentoutukaa ja viettäkää aikaa rakkaiden ihmisten parissa ♥️♥️♥️