tiistai 27. maaliskuuta 2018

Kevättä verhoissa

Naurattaa oikein itseänikin tämänkertainen verhoepisodi. Jo jonkin aikaa kotona on keittiön (ja olohuoneen) verhot ärsyttäneet, mutta kun suutarin lapsella ei ole kenkiä, niin tällä ompelijalla ei ole mielenkiintoa ja aikaa ommella itselleen. Jotenkin kuvittelin, että pääsen helpolla, kun vaan tilaan verhot ja laitan ikkunaan... no toisin kävi!


Verhot saapuivat ja väri näytti just ihanalta harmaita seiniä vasten. Liian pitkäthän ne tietenkin olivat ja piti ryhtyä lyhennyshommiin. No siinä mittaillessani huomasin, että verhojen kuviot ei mene symmetrisesti toisiinsa nähden. Kaikkiahan tämä ei häiritse, eikä varsinkaan näin hennossa kuviossa, mutta ammattilaisena ei voinut muuta kuin korjata. 


Meidän iänkaiken vanhassa tangossa nin vähän nipsuja, että laitoin verhoon leveän laskosnauhan (joka tietenkin loppui kesken homman). Nyt verho ei lenkota ja pysyy jotakuinkin sievästi vaikka niitä välillä suljettaisiinkin. Toista viikkoahan siinä meni kaikkine säätämisineen, että sain verhot ikkunaan, mutta siellä ne nyt on.


"Halvalla sain"-verhoja korjaillessani, mieleeni muistui montakin kertaa, kun valmisverhoja on fiksattu. Milloin on kuviot tai mitat miten sattuu. Erään asiakkaan hienosta tavaratalosta ostamat silkkiverhot oli kaikki eri mittaisia. Pisimmän ja lyhimmän välillä mittaeroa oli peräti 8 cm. Miettikääs miltä ne näyttää ikkunassa!

Jokainen tekee valintansa ja hankkii verhonsa mistä haluaa, mutta joskus on aikansa ja paikkansa myös kunnon mittatilausverhoille. Ne onkin sitten kuvioineen ja mittoineen just eikä melkein!


Ihanaa pääsiäistä kaikille!