maanantai 28. maaliskuuta 2016

Pääsiäismaanantai


Terveisiä Tallipihalta! Täällä Valjashuoneen suojissa näpyttelen päivän tunnelmia. Aamulla ennen puodin avaamista vietin tovin pihalla kukka-asetelmia laitellen. Kevään ensimmäuset väriläiskät tuottavat iloa joka vuosi aina vaan yhtä paljon.

Viime- ja edellisviikolla piipahdin Kalevan kukkatukussa. Siellä lähtee mopo niin helposti käsistä 😀 , mutta onneks on kotipihaa mihin voi myymättömät sipulikukat tuikata tulevia keväitä odottelemaan. Ensin hain läjän narsisseja ja seuraavalla viikolla helmililjoja. Tietysti sekä sinisiä että valkoisia koko laatikollinen, kun ei pystynyt päättämään kumpia ottais.


Asetelmien väkrääminen on jotenkin niin terapeuttista. Ja sotkuista! Köökkissä multaa, purkkeja ja nauhanpätkiä joka paikassa. Kaikki pitää levitellä näkösälle, että luovuus pääsee oikein kukkimaan.


Koulutusta ei asian tiimoilta ole... vielä. Jokakeväinen haave ajoi taas tutkailemaan Ahlmannin sivuja, josko jotain sopivaa kurssitusta olisi saatavilla. Opiskelu kiehtoo, ei voi kieltää 😊


Ihanaa värikästä kevättä!


tiistai 22. maaliskuuta 2016

Kahvilaprojekti

Viime vuoden puolella sain työkseni Koskikeskuksen Linkosuon kahvilan ilmeen raikastamisen. Ympäristön remontti kauppakeskuksessa oli saanut aikaan kahvilan olemuksen nuhjaantumisen ja asialle päätettiin tehdä jotain. 


Pitkien kangaspohdintojen jälkeen päätettiin tehdä kaikki tuolien istuimet samasta tumman ruskeasta keinonahasta. Se on helppo pyyhkäistä puhtaaksi ja väri yhteinäistää kokonaisuuden.
Pelkkiä istuimia verhoiltiin sekä baarijakkaroihin että matalampiin perustuoleihin.


Nojatuolejakin löytyy paria eri mallia. Toisiin valittiin ihanan pirtsakkaa pinkkiä Romon Kendall-kangasta. Näiden himpun kevyempien nojatuolien selkänojan värin nimi on Peony ja istuin on kokonaan keinonahkaa.



Ero vanhan ja uuden välillä on kyllä huomattava!


Vuoden vaihteen jälkeen otettiin työn alle sohvat. Niiden selkiin oli valittu Lauritzonin Muralla-kangas. Siinä yhdistyy kivasti nojatuolien sävyt ja raita antaa ilmettä suurehkoille yhtenäisille pinnoille.





Viimeisimpänä laitetaan kuntoon raskaamman malliset nojatuolit. Selkänojissa on jälleen käytetty Romon Kendall-kangasta. Väri on Olivine. Tässä tuolimallissa istuimen ulkoreunat ulottuvat matalammalle ja niitä haluttiin keventää käyttämällä vihreää kangasta myös istuimen reunoissa. Päälliosa on edelleen keinonahkaa sen helppohoitoisuuden vuoksi.


 Vielä on muutama tuoli verstaalla työn alla, mutta pian pääsen katsomaan ja kuvaamaan kokonaisuuden paikan päälle. Vähän jo jänskättää :)




sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Helppo Hamam

Kirjoittelin tuossa jonkin aikaa sitten Valjashuoneen uusista saippuatuotteista. Kulkurin Kartanon sokerikuorinnasta on tullut suuri suosikkini. Mansikkainen tuoksu leijailee, kun kostealla iholla pyörittelee kuorintapalaa. Iholle jää todella rasvainen tuntu, jolloin suihkun jälkeinen kosteusvoiteen lotraaminen on turhaa. Ihanan helppoa ja iho tuntuu pehmeältä kuin mikä!


Toinen uutuustuote Valjashuoneen puodissa on Hamam-pyyhkeet. Olen niistä jo useamman vuoden lueskellut ja pohtinut olisiko ihanan raikkaista ja värikkäistä pyyhkeistä meille myyntituotteiksi. Viereisellä osastolla Sisustusmessuilla oli tamperelainen Lina, jonka pyyhkeitä kävin hiplailemassa. Yrityksen omistaja Anne valitsee itse pyyhkeet turkkilaisten valmistajien valikoimista ja varmistaa tuotteiden laadukkuuden.


 Ensin pyyhe kannattaa pestä kerran -tai useamman- laadusta riippuen. Pesin omani kerran ja olen imukykyyn tyytyväinen. Alkuun pyyhkeen ohuus tuntui oudolta ja olin aika skeptinen sen paljon puhutuista hyvistä ominaisuuksista. Nyt kuitenkin käytän pyyhettä koko ajan, ohuuteen tottuu nopeasti ja suuri pyyhe kuivuu nopeasti.



Meillä Valjashuoneella on tällä hetkellä yhtä mallia kaupan. Pyyhkeen koko on 90 x 180 m ja hinta 18 euroa. Pyyhe menee todella pieneen tilaan, joten on oikein oivallinen vaikka reenipyyhkeeksi tai matkalle. Kevyt ja kuivuu nopeasti, suosittelen!


Väreissä löytyy ihania keväisiä pastellisävyjä sekä tumma harmaa ja hauska vihreä vaikka miehelle lahjaksi!


maanantai 7. maaliskuuta 2016

Leffapenkkihommia

Löysin kuvia viime marras-joulukuulta, jolloin kunnostelin Alavuden vanhasta leffateatterista peräisin olevan leffapenkkiparin. Ostin kaksi paria penkkejä kollegaltani Anu-Riinalta, jolla niitä oli läjäpäin :)


Penkeissä oli punainen verhoilu ja huonokuntoiset pehmusteet. Homma aloitettiin siis purkamisella.


Punaisen kankaan alta paljastui vanhoja lisätäytteitä ja vielä vanhempi verhoilu. Huspois, kaikki vaan menemään!


Vanhat puuosat olivat ihan kunnossa, joten uutta pehmustetta päälle vaan. Vaahtomuovia ja pinnalle vanua.


Sitten päästiinkin itse asiaan! Hurjasti pohdiskelin kangasvalintaa, mutta varastosta löytyi runsaasti turkoosin, vedenvihreän ja sinertävän erilaisia sävyjä. 


Penkin neljä palikkaa pöydälle ja sommittelu käyntiin.


Ompeluvaiheesta ei kuvia löydy, mutta sommittelun jälkeen leikellään oikean kokoiset palat, jotka ommellaan yhteen.


 Palat nidotaan runkoon kiinni ja pehmustetut osat kiinnitetään käsinojiin. Istuimen alapuoli, joka ylösnostettuna näkyy, on levyn peittämä. Selkänojan takaosa on myös vaneria. Vanhojen lakkapintojen kuluneisuus kuuluu mielestäni asiaan, joten en lähtenyt niitä kokonaan kunnostamaan. Putsasin puuosat ja pyyhkäisin ne Osmo colorin vahalla.


Penkki verstaalla valmiina.


Joulukuussa käytiin yhdessä myös Käsityöyrittäjien Joulumyymälässä Verkarannassa.

  

Nykyään leffapenkkipari majailee Valjashuoneen puodilla. Se etsiskelee uutta kotia, jossa kaivataan persoonallista mööpeliä.










maanantai 29. helmikuuta 2016

Aarteiden järjestelypäivä

Viikonloppuna aurinko soi meille ihania piristäviä kirkkaita säteitään. Niin paljon kun se mieltä nostattaa, niin samalla myös kaikki likaset nurkat oikein pompsahti näkyviin. Pölyä ja rasvaisia sormenjälkiä, yök.


 Kipot ja kupit tiskiin, rätti viuhumaan, suit sait sukkelaan. Vanha renginkaappi on äitin mummolasta peräisin. Joskus restaurointiopiskelujen aikaan harkitsin sen kunnostamista, mutta onneksi jätin sen entiselleen. Kulunut pinta kertoo tarinaansa.


Toinen kaappi on omasta mummolastani. Muistan ikkunan olleen lapsuuden leikeissämme jo kauan aikaa sitten. Joitakin vuosia sitten nappasin sen matkaani maalta ja rakensin siitä kaapin. Taustaseinän levyssä on vanhaa tapettia, sekin mummolan vintistä löytynyttä. Vähän valkoista maalia pintaan ja kanaverkon pala rikkoutuneen ikkunalasin paikalle. Vielä välihylly paikoilleen ja Voila! -kaappi on valmis.


Vanhoja kuppeja onkin kertynyt ihan mukavasti nurkkiin. Osa on perittyä, osa lahjoina saatuja ja osa itse ostettua. Rakastan astioitten kauniita kuvioita ja ihania sävyjä. Nää on mun aarteita!


Meidän perheen eniten käytetty resepti löytyy liitutaululle raapustettuna hyllyn päältä. Paljon muita juttuja meillä ei säännöllisesti tehdäkkään, varsinkaan reseptistä :)


Uusimpia keräilykohteitani on Juhla Mokka -kahvipurkit. Harmittavasti havahduin keräilyyn vasta purkin numero kaksi kohdalla, joten ensimmäinen (ja ehkä hienoin) musta Klaus Kurjen  suunnittelema purkki puuttuu. Ehkä se jostain tupsahtaa eteeni sopuhintaan :)


Köökkin maustehyllyyn on kertynyt kaikenlaista muutakin purkkia, purnukkaa ja emalimukeja. Kuvasta taas huomaa asioita joihin silmä tottuu arjessa. Köökkiremonttia odotellessa siis. Mummonkalsari ja beessi ei todellakaan oo mun lempparisävyjä.



Onneksi on maailmassa pieniä ihania asioita ja tavaroita, joilla elämäänsä sulostuttaa, niitä suurempia liikkeitä odotellessä. Ihanaa aurinkoista maaliskuuta kaikille <3

tiistai 23. helmikuuta 2016

Höyheniä

Löysin Indiskasta ennen joulua ihanan höyhenkuvioisen kaitaliinan. Hypistelin sitä pitkään käsissäni tietäen ettei meillä oikein ole sellaista pöytää, jossa se olisi edukseen. Höyhenkuvio houkutteli ja tajusin, että leveys riittää hyvin tyynynpäällisiin.


Ostin liinan ja ompelin siitä kolme tyynynpäällistä, joiden toinen puoli on musta. Kaivelin varastoitani ja huomasin, että höyhenten sävyihin sopivia vaaleanvihreitä ja -punaisia tyynyjä löytyikin sieltä.


Nyt on meidänkin torpassa niin trendikästä höyhenkuviota.



Sain ystävänpäivänä mieheltä yllätyskukkaset, jotka ovat kestäneet pitkään. En tiedä mikä kuihtuvissa tulppaaneissa kiehtoo, mutta huomaan, että olen ennenkin kuvaillut niiden maalauksellisia värejä.


lauantai 20. helmikuuta 2016

Saippuakauppias

Meillä Tallipihan Valjashuoneen puodissa on ollut jo pitkään Vuottaren saippuoita myynnissä, mutta tässä alku vuoden tohinoissa innostuimme parista uudesta kotimaisesta saippuatoimittajasta. 


Juuri sopivasti ystävänpäiväviikolla saimme Onnenpussin suolasaippuoita myymälään. Sydämenmuotoisissa saippuoissa on taivaalliset tuoksut. Oma suosikkini on vihreä kirpakan tuoksuinen Onni.




Eilen saapuivat Kulkurin Kartanon tuotteet. Jalkakylpypommeissa on viitta eri hurmaavaa tuoksua. Yksi pallero vadilliseen lämmintä vettä ja hemmottelukylpy jaloille on valmis! Tää on oivallinen lahjaidea <3



Kulkurin Kartanolta meille tuli myös sokerikuorintaa, josta kokeilussa kotonani on mansikan tuoksu. Ihana, toimii! Hohkakivisaippuassa toisella puolella on hohkakiveä ja toisella saippuaa. Hirmu kätevä jalkojenhoitotuote tämäkin ja ne ihanat tuoksut jälleen kruunaa kaiken. 



Lisäksi saimme samalta toimittajalta kosteusvoidetta ja karitevoita pienissä peltipurkeissa. Todella hoitavia tuotteita talvi-iholle. Kuivat käteni ja huuleni kiittää karitevoikäsittelystä!